Uusi nanoaktivoijajärjestelmä on kehitetty

UUSI 'LEAKY' EVENTTI & RIP LOOT LAKE! - Fortnite Uutiset (Huhtikuu 2019).

Anonim

Jyväskylän yliopiston tutkijat ja Tampereen yliopisto yhdessä BioNavis Oy: n kanssa ovat kehittäneet uuden nanoaktivaattorijärjestelmän, jossa biomolekyylin konformaatiota voidaan virittää sähkökentällä ja tutkia kulta nanopartikkelin optisia ominaisuuksia käyttäen.

Viime vuosikymmeninä nanoaktuaattorit erilaisten biomolekyylien havaitsemiseksi tai tutkimiseksi ovat herättäneet suurta kiinnostusta esimerkiksi biolääketieteen, elintarvike- ja ympäristötekniikan aloilla. Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet nanoaktivaattorijärjestelmän, jossa kullan nanopartikkeli (AuNP), joka on kytketty johtavaan pintaan, siirretään reversiivisesti sähkökenttien avulla tarkkailemalla sen asemaa optisesti plasmonresonanssin muutosten kautta. AuNP-liikkeen aiheuttamia voimia molekyylissä, joka kiinnittää nanopartikkeleita, voidaan muuttaa sen konformaation muuttamiseksi ja tutkimiseksi.

"Samankaltaisissa tutkimuksissa käytetään joko orgaanisia tai epäorgaanisia rajapintoja tai materiaaleja koettimina. Ajatuksemme oli sulauttaa nämä kaksi aluetta yhteen kummankin maailman parhaista saavutuksista", kertoo tutkijatohtori Kosti Tapio.

Mahdollisuuksia tutkia molekyylejä

Nykyisen tutkimuksen mukaan osoitettiin, että hiusneula-DNA-molekyylin ankkuroituja AuNP: itä oli lisätty diskreptiota liikkeeseen johtuen hiusneula-silmukan avaamisesta ja sulkemisesta verrattuna tavalliseen, yksisäikeiseen DNA: han.

"Tämä havainto mahdollistaa monimuotoisten biomolekyylien tai jopa virusten konformaatiotutkimukset", kertoo professori Vesa Hytönen Protein Dynamics -ryhmästä Tampereen yliopistosta.

Molekyylien rakenteen ja käyttäytymisen tutkimisen lisäksi tätä kaavaa voidaan laajentaa pinta-arvoisiksi spektroskopioiksi, kuten SERS, koska hiukkasen ja johtavan pinnan välinen etäisyys ja siten nanopartikkelin plasmoniresonanssi saadaan palautuvasti viritetyksi.

"Nanopartikkelijärjestelmät, joissa on jälkikäsittelyä muokattavia optisia ominaisuuksia, on kehitetty aiemmin, mutta tyypillisesti viritysprosessit ovat peruuttamattomia. Lähestymistapamme tarjoaa enemmän muokattavuutta ja mahdollisuuksia havainnointi-aallonpituuksien ja molekyylien suhteen", toteaa apulaisprofessori Jussi Toppari Jyväskylän yliopisto.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia (OMA-ohjelmoitavat materiaalit) ja Suomen Kulttuurirahasto (Keski-Suomen aluerahasto). Tekijät kiittävät BioNavis Oy: n laitteita ja olennaista asiantuntemusta SPR-analyysissä.

menu
menu